Scooooter

Olihan se Scooter kai RMJ:ssä. Joku ainakin väitti niin. Nähtiinks me - jokainen voi tehdä tästä johtopäätöksen:



p.s. Myös äänentoisto oli persiöstä.

Vanhan ja väsyneen juhannus

Meni erittäin epävanhoissa tunnelmissa :) Eli RMJ:ssä teinixien keskellä. No joo, osittain oli ihan vain city-juhannus eli aattona puistossa, kaverin luona ja baarissa. Oli hauskaa silti. Mutta sitten juhannuspäivänä kirmasin kohti Raumaa. Jeshus sitä väenpaljoutta. Ikinä en ole ennen ollut. Mutta oli hauskaa, vaikka eksän kaveri nihkeili mulle erinäisten sattumuksien johdosta. Sekin siitä kuitenkin rauhottu vähän, vaikka ei antanutkaan mulle lupaa pistää esim. kamoja sen autoon. Eikä se mulle tullut yllärinä, että se jatkaa tiettyä linjaa, tässä on jo pidempään ollut vähän skismaa. Yllättävän sujuvasti se kuitenkin meni, ei kehitetty mitään ilmiriitaa.

Olin vaihteeksi työhaastiksessa maanantaina Helsingissä, mutta tuli jo tulos, että no luck this time. Harmi, ois ollut kiva paikka, joskin tiesin kyllä heti, että ei onnistu, toinen haastattelijoista ei taatusti tykännyt musta. Ikävää on vaan se, että noita työhaastiskuluja tässä syntyy melkoisesti... virallisesti työtön saisi niihinkin almuja työkkäriltä. Vähitellen kun noita kulujakaan ei voi ottaa ihan kevyesti, vaan täytyy melkein jo alkaa suhteuttaa hyödyt ja haitat. Eli todennäköisyys päästä töihin ylipäänsä.

Loppukevennys

Ohos, ei ollut mietittyä, että kaksi vikaa entryä ovat sietämättömyyttä täynnä. Mutta niin vain kävi :)

Täytyy vielä kertoa yksi juttu loppukevennyksenä. Eksä lähti Metallican keikalle Tallinnaan eilen ja kun olin etukäteen pyytänyt, että se toisi mulle Virosta viinaa, niin se vaan sanoi, ollessaan vielä Suomessa, että "en mä, no katsotaan" tjsp. Ja olin ihan varma, että jahas, no se siitä. Tänään se pisti mulle tekstarin päivällä, että "mitä viinatoiveita?". Mulle tuli niin hyvä mieli! Pitäkää nyt sitä viinaa tässä sivuseikkana, toi ele oli vaan niin luksusta eksältä. Sitten vielä kysyin myöhemmin tekstarilla, että ehtikö mun viinatoiveeni ajoissa perille, niin vastaus oli, että joo. Joten taidan tosiaan saada tuliaisia! Vaikka sen tyyliin kyllä sopisi sekin, että lukisi sujuvasti toiveet ja sen jälkeen jättäisi ostamatta ne ;)

Ai niin, se täytyy vielä sanoa, vaikka tämä ei enää kovin keventävää olekaan, että mä en taida päästä Provinssiin :( En saa seuraa tänä vuonna. Yksin ei viitsi lähteä. No, säästyy rahat, mutta onhan Provinssi aina Provinssi, ei voi mitään.

Kesän sietämätön keveys

Etenkin kesällä iskee huonommuuden tunne, jos ei ole onnistunut nappaamaan itselleen töitä. Ja niitähän ei tässä ole näkynyt sitten viime kesän, mitä nyt jotain pientä sivutoimista ja sitäkin vain vähän.

Ihmiset pitävät kesäisin lomia, ja se on jatkuva muistutus siitä, että joillain niitä töitä on. Se muistuttaa myös siitä, että pitäisi ensiksi tavallaan tehdä töitä ja vasta sitten nauttia kesästä ja lomasta. Kesä pitäisi ansaita. Tulee ankea olo, kun miettii, että itse vain enemmän tai vähemmän laiskottelee kaiket päivät. Vaikka sitä ei kylläkään haluaisi tehdä (tai no, gradun suhteen se on aika tietoista, mutta töitä mielellään vastaanottaisi), mutta silti.

Tiedän, että olen volissut tästä työnhausta n kertaa aiemminkin, mutta tämä on oikeasti ihan sairasta. Lähettelen sekopäisenä hakemuksia paikkaan jos toiseen ja käyn haastiksissa ja olen liian koulutettu tai sitten on liian vähän työkokemusta tai aina jotain vikaa. Sellaisiin töihin, joista selviytyy melkein kuka tahansa, minua ei haluta enää edes haastiksiin. Se ylikoulutetun leima. No, ymmärrän työnantajan näkemyksen: miksi maksaa, kun halvalla saa melkein yhtä hyvää. Oman alan paikat taas on kiven alla. Lähes naureskellen katsoin yhtä tämän viikon kiitos, mutta ei kiitos -kirjettä; lokaatio Oulu, tiedotussihteerin jobi ja 156 hakijaa. Ei voi tajuta. Ei ollut kyse Helsingistä eikä isosta organisaatiosta, silti tulos tuo.

Silti, tämä työnhakuralli on jotain aivan absofuckinglutely INSANE nykyisin. Friikkisirkusta.