Ärh

Iski yhtäkkiä kamala ärsyyntyminen, kuin salama kirkkaalta taivaalta. Ja pelko. Sen takia, että aloin ajatella, että ihmiset kesällä vain saavat perheenlisäystä (kuten kaveripiirissäni yhdelle henkilölle tapahtuu), pariskuntailevat jossain mökkeröillä tai kesäjuhlilla ja minä saan varmaan miettiä kesäkuun jälkeen lähes joka viikonloppu, että mitähän sitä tekisi. Tai hengailen joidenkin puolikavereiden kanssa. Kesäkuun ajaksi nyt sentäs on ohjelmaa ihan hyvin, mutta valitettavasti yhdenkin kaverin suhteen olen ymmärtänyt melko hyvin olleeni jossain määrin vain tilapäistä viihdykettä ja ajankulua hänelle, koska satuin sopimaan hänen elämäntilanteeseensa - nyt taas liiemmin en. Tai niin, jos nyt satut tämän lukemaan, niin lisättäköön, että minä koen asian osapuilleen noin enkä sille mitään voi.

Plääh. Onneksi huomenna sinne Kylli-tädin keikalle!