Marraskuun mutinoita

Onpas taas tähän kirjoittamiseen tullut taukoa.

Noh, töissä olin tosiaan lokakuussa, oli vallan mukavaa. Pääsin ihan kivasti työyhteisöön sisälle ja hommatkin taisin hoitaa mallikkaasti, koska kiitosta tuli ja vähän vihjettä, että ehkä tarpeen tullen tulevaisuudessa uudestaan. Mutta puheethan on aina puheita.

Viikot menee samaa rataa kuin aiemminkin; vähän opiskeluja (taisin juuri tehdä viime perjantaina elämäni vikan pakollisen tentin, joka sekään ei ollut enää oikeastaan pakollinen muuten kuin minun omasta mielestäni), satunnaisesti kirjotushommia ja harrastuksia.

Olin tänään viimeksi laulutunneilla. Opettaja on mälsä, koska hän sanoi, että ääneni kinnaa, leukani pistää vastaan ;) Ei vaan, oikeassahan hän on, mutta oikea tekniikka on vaan niin vaikeata löytää. En ole koskaan tajunnut, että jos on musiikissa ollut 10:n oppilas ja on harrastanut lapsuutensa ja nuoruutensa musiikkia, niin silti voi oikeasti olla näin käsi. Turhauttavaa. Mutta ehkä se siitä, ehkä joskus ei tunnu kurkku enää yhtään kipeältä tuntien jälkeen.

Eksä väittää ostavansa minulle synttärilahjaksi rentoutumiskasetin ;) Ei kai pientä vittuilun makua... Olen kieltänyt, mutta ei sitä silti tiedä, mikä delfiininääntelykasetti paketista voi tulla. :D Mitä eksään, eikun kaveriin, eikun mikä se nyt on, noin muuten tulee, niin meillä menee välillä tosi hyvin, välillä hyvin ja välillä taas olen tosi pettynyt häneen. Aina silloin, kun tietyt vanhat ärsyttävät piirteet nostavat päätään ja jotka eivät kovin paljon osoita arvostusta kanssaihmisiä kohtaan. Samaa seilausta kuin ennenkin. Välillä tuntuu, että elän vihdoin aika paljon omia juttujani, mutta sitten taas toisaalta välillä mieltä erinäiset jutut vähän kaihertavat. Luulen, että jostain syystä koitan uskotella itselleni välittäväni hänestä ei-kaverimielessä hiukan enemmän kuin oikeasti teen. Tai en minä tiedä. En tiedä, miksi huomaan välillä pelästyväni sitä ajatusta, että tässä ei ehkä enää olekaan tippaakaan mitään muuta kuin kaveruutta, minunkaan puoleltani. On kai jotenkin kuitenkin kivaa pitää sitten kiinni illuusiosta, että olisi edes jotain.